sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Kutsu yhteisöarkeologiseen kyläiltaan!

Tervetuloa angelniemeläiset, niin entiset kuin nykyisetkin sekä kaikki Angelniemen kylähistoriasta kiinnostuneet kuulemaan kylän tunnetuista muinaisjäännöksistä sekä katselemaan alueen karttoja eri aikakausilta. Toivomme myös yleisön osallistuvan pian alkavan maastotutkimuksen suunnitteluun kertomalla omista havainnoistaan ja kuullusta muistitiedosta. Kuten Jouko Pukkila kirjoittaa: Angelniemen seutu on ollut melko pitkään arkeologisesti hieman paitsiossa. Parhaat tiedot Angelniemen esihistoriasta on vuodelta 1931.  Juuri tästä syystä muinaishistoriaa harrastavan yleisön ja paikallisten asukkaiden tiedot ovat erittäin tärkeitä ja tervetullut apu tutkimussuunitelman luomisessa.

Angelniemen muinaishistoriaa ja yhteisöarkeologisia tutkimusmenetelmiä valottavat arkeologit Jouko Pukkila ja Jouni Taivainen. Kerromme myös Meri-Halikon Mullankaivajat -hankkeesta, jossa ovat mukana Meri-Halikon koulu ja Arkebuusi osuuskunta (Meri-Halikon Mullankaivajat) sekä Angelniemen kyläyhdistys. Kahvitarjoilu 17:30 alkaen. Varsinainen tilaisuus alkaa 18.00

Aika ja paikka : to 19.4. klo 18.00 Angelniemen Seurojentalo, Kokkilantie 771 Angelniemi.


Angelniemen seurojentalo. Kuvalähde Angelniemi.fi seurojentalon esittely



torstai 5. huhtikuuta 2018

Johdattelu kylähistorian tutkimustyöhön jatkuu




Tänään oli ykkös- ja kakkosluokkalaisten vuoro perehtyä mullankaivuun saloihin ja alkavaan kylähistorian tutkimukseen. Heti tunnin alettua oli selvää, että nyt ollaan tekemisissä innokkaiden  ympäristönsä havainnoitsijoiden ja tutkijoiden kanssa. Lähimetsistäkin oli jo löydetty kaikenlaista ihmisen eriaikaisiin toimiin liittyviä esineitä. Olipa niitä kaivettu jo maan altakin. Oikeita arkeologin alkuja!

Vaikka 1-2 luokkalaiset eivät ole vielä historiaa tai esihistoriaa opiskelleetkaan, niin joukosta löytyi hienosti kaikki aikakaudet ja myös Uusia aika oli käsitteenä tuttu. Pienellä tietokilpailulla selvisi sekin, milloin ensimmäiset asukkaat tulivat Suomeen. Aikajanan avulla yritimme hahmottaa kausien ajallisia kestoja: jääkausi kesti kymmeniä tuhansia vuosia, kivikausi oli myös pitkä ajanjakso, noin 7000 vuotta, kun taas Uusi aika alkoi vasta noin 1500 vuotta sitten. Kysymyksiä oli paljon ja keskustelu vilkasta. Tutkimme myös Jounin valmistamaa  rautakautisen miehen pukua kertoaksemme lapsille, että suhteellisen pitkistä ajanjaksoista huolimatta ihmiset ovat olleet aina ihan samannäköisiä kuin me nyt.

Parituntinen johdantorupeama hujahti silmänräpäyksessä. Oppilaiden tuomat vanhat esineet olivat hienoja ja niitä oli runsaasti. Oli metsästä löytynyt polkupyörän vanne, lehmänkelloja, koruja, tulivuoren laavaa, kahvimylly, rahoja, lusikoita, luistin, mopoilijan nahkakypärä ja paljon muuta. Kaukaisin esine oli Egyptistä asti. Niin tuli selväksi sekin, että raaka-aineita ja erilaisia esineitä on tuotu ulkomailta Suomeen jo kivikaudelta alkaen.

Meille jäi sellainen vaikutelma, että tämän porukan kanssa huhtikuun lopun kenttätyöjaksolla löytösäkkimme tulevat pullistelemaan!

t. arkeologi-Jouni, tarina-Tuula ja kuvaaja-Taika






keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Johdattelua tulevaan tutkimustyöhön

JÄÄKAUSI, KIVIKAUSI, PRONSSIKAUSI, RAUTAKAUSI, KESKIAIKA, UUSI AIKA, NYKYAIKA...

Arkeologi-Jouni johdatteli koululaiset (kaksi ryhmää, 3-6lk, n 60 lasta) tulevaan tutkimustyöhön taustoittamalla Angelniemen kylähistoriaa suhteessa eri aikakausiin jääkaudelta nykyaikaan. Lähialueelta on valikoitunut mielenkiintoisia vielä tutkimattomia kohteita yhdistelemällä erilaisia karttoja, joista näkyy maaperän laatu sekä merenpinnan korkeus eri aikoina. Lisäksi apuna on käytetty vanhaa tutkimus- ja perimätietoa muinaisista asuinpaikoista, myllyistä ja kalmistoista. Ihmiset ovat suosineet asuinpaikkoinaan hiekkapohjaisia rantoja. Meri-Halikon koulu sijaitsee juuri tällaisella mielenkiintoisella muinaisrannalla.

Olimme sopineet etukäteen, että lapset voivat tuoda mukanaan löytämiään mielenkiintoisia esineitä. Niitä tutkimalla opettelimme hahmottamaan, mitä kaikkea pieni esine tai esineen palanen voi kertoa...

Olikin tavattoman hauskaa, sillä koululaiset olivat tuoneet paljon omia hienoja löytöesineitä mukanaan. Selvästi asiaan oli kotonakin paneuduttu kun oli saatu tarkasteltavaksi esineitä isovanhemmiltakin. Mukana oli pala berliininmuuria, evakossa tullut lehmänkello, talon alta löytynyt pieni puinen lammas,hevosenkenkiä, aitan avain, vanhoja rahoja ja vaikka mitä.




Jouni kertoi myös miten kenttätöissä tehtyjä löytöjä tullaan käsittelemään. Kaikki löydöt kuvataan ja pussitetaan paikka- ja aikatiedoin, raportoidaan ja arkistoidaan muinaismuistolain mukaisesti. Eli yhteinen työmme tulee olemaan OIKEAA historian tutkimusta ja virallista kylähistorian kartoitusta. Wau!  kuului useammasta suunnasta ... ja paljon innostuneita kasvoja.

"Oli aivan upea päivä, mahtavia koululaisia ja opettajia" tuumasi Jouni. Samaa mieltä ovat kuvaaja-Taika ja tarina-Tuula.




maanantai 5. maaliskuuta 2018

Arkeologisen työn esivalmisteluista

Mitä tiedämme Angelniemen esihistoriallisista muinaisjäännöksistä?

Meri-Halikon Mullankaivajat -hanke paneutuu kevään aikana entisen Angelniemen kunnan mantereen puoleisen alueen esihistoriaan. Työ tehdään yhdessä Meri-Halikon koululaisten ja opettajien kanssa, mutta ennen kuin voidaan mennä maastoon etsimään jälkiä esivanhempien elämästä, on työtä valmisteltava. Se käykin nykyään helpommin, koska arkistoaineistoa on siirretty runsaasti internettiin. Museoviraston ja Arkistolaitoksen sivuilta löytyy niin arkeologisia tutkimusraportteja kuin vanhoja karttojakin. 

Aineistoa tarkastelemalla selviää, että seutu on ollut melko pitkään arkeologisesti hieman paitsiossa. Parhaat tiedot Angelniemen esihistoriasta on vuodelta 1931. Tuolloin arkeologi A.M. Tallgren julkaisi teoksessa ”Varsinais-Suomen historia I: Esihistoria” katsauksen kertyneisiin esinelöytöihin ja tietoihin, joihin ei ole myöhemmin juurikaan saatu täydennystä (arkeologisia inventointeja on alueella tehty vuosina 1955 ja 1988). Tallgrenin katsauksen tiedoista osa on aikaisempien ja tarkastamattomien tietojen kokoamista samaan yhteyteen, jossa hän julkaisi tietoja alueella tehdyistä arkeologisista kaivauksista.



Tallgren: Varsinais-Suomen historia I: Esihistoria 1931

Angelniemen kaivaukset: Tammenpään ja Keskitalon hautaröykkiöt

Angelniemen kaivaukset ovat toisen kuuluisan arkeologin, HJ. Appelgrenin, tekemiä v. 1885. Mantereen puoleisella alueella, jonne myös Mullankaivajien mielenkiinto kohdistuu, on kaivettu pari kivistä tehtyä hautaröykkiötä, joista toinen on Tammenpäässä ja toinen Keskitalon maalla. Röykkiöistä ei ole tehty esinelöytöjä, mutta kummassakin todettiin olevan kivistä tehtyjä ns. sisäkehiä, joiden perusteella röykkiöiden rakentamisajankohdaksi voi arvioida pronssikauden. Alunperin röykkiöt on siis rakennettu kolmisen tuhatta vuotta sitten, mutta niitä on voitu käyttää myöhemminkin hautauksiin. Tammenpään röykkiön lähistöllä tutkittiin myös erillisiä pienempiä röykkiöitä, joista yhdestä tehtiin myös esinelöytöjä. Löydöt ovat hieman yllättäen nuoremmalta rautakaudelta eli parisen tuhatta vuotta suurempaa röykkiötä nuorempia. Ilmeisesti ainakin Tammenpään aluetta on käytetty pitkään hautausten tekoon.

 

Hj. Appelgrenin kaivausten karttoja


Maisemankehitystä kuvaavat kartat ovat arkeologin työssä keskeinen apu

Tammenpään ja Keskitalon suurilla röykkiöillä oli toinenkin piirre, joka oli tyypillinen pronssikauden hautauksille: ne on sijoitettu veden ääreen kallioille, joilta oli hyvä näköala ympäristöön. Samalla seudulla vastaavanlaisista röykkiöistä on olemassa tietoja. Vielä löytämättömiä voi yrittää etsiä palauttamalla meren pinnan tason pronssikauden tasolle. Tähän tarkoitukseen on hankkeessa tuotettu eri aikatasoja vastaavia merenrannan tasoa kuvaavia karttoja. Menetelmän etuna on se, että sen avulla voidaan etsiä sellaisia alueita, jotka ovat aikoinaan olleet suotuisia asutukselle. Hankkeen käytössä on karttoja, jotka kuvaavat seudun maisemankehitystä varhaiselta kivikaudelta, alkaen aina 8000-9000 vuoden takaa. Tosin arkeologisia merkkejä, kuten kiviesinelöytöjä, ei seudulta noin kaukaiselta ajalta ole arkeologien tiedossa.

Merenpinnan taso 10 m nykyistä ylempänä. Maanmittauslaitoksen aineistoa.


Arkeologi Jouko Pukkila

torstai 22. helmikuuta 2018

Arkeologin työ on alkanut vaikka lumi peittää maan

Inventointia, yhteisöarkeologiaa ja mullankaivuuta


Kuluvan kevään aikana toteutuu Angelniemen kyläalueen, peltojen ja metsien arkeologinen inventointi Meri-Halikon koulun ympäristössä. Inventointi tehdään Arkebuusin arkeologien johdolla yhteistyössä Meri-Halikon ala-asteen oppilaiden ja opettajien sekä Angelniemen kyläyhdistyksen kanssa.

Inventoinnin esivalmistelut ovat jo alkaneet, vaikka pakkanen paukkuu ja lumi peittä maan.
Esivalmisteluvaiheessa on luotu alueen aiemmasta tutkimustiedosta, kartta-aineistosta (1600-luvulta lähelle nykypäivää), vinovalovarjosteista ja rannansiirtymäkronologiasta kartta-analyysi, joka tulee olemaan varsinaisen kenttätyöjakson toteutuksen perustana. Aineistoa tullaan täydentämään vielä alueen asukkailta saatavalla paikallistiedolla mm. vanhoista rakennuksen jäännöksistä, kivikasoista, tarinapaikoista, muinaisesineiden löytöpaikoista ja muista esiin nousevista kohteista.

Työskentely koululaisten kanssa


Esivalmisteluaineisto johdattelee koululaisryhmät (1-6 lk) aiheeseen ja varsinaiseen kenttätyöhön. Ennen kenttätyöjaksoa mietimme yhdessä jokaisen ryhmän kanssa minkälaisissa paikoissa tutkimusta kannattaa tehdä. Käymme läpi sitä missä merenranta on eri aikoina sijainnut, missä asutusta on saattanut olla, missä voisi olla hautapaikkoja jne. Näin saamme kartalle jokaisen ryhmän kanssa paikkoja ja alueita, joita sitten kenttätyöpäivänä käydään tarkastamassa.

Teemme kenttätöitä viitenä päivänä huhtikuun viimeisellä viikolla. Jokainen koululaisryhmä on kentällä yhden päivän (ryhmässä noin 20 oppilasta)lisäksi yhtenä päivänä inventoidaan Angelniemen kyläyhdistyksen kanssa. Oppilasryhmän ohjaajina toimivat opettaja, kolme arkeologia ja yhteisötaiteilija. Maastossa havaitut kohteet dokumentoidaan valokuvaten, muistiinpanoin ja niistä otetaan lisäksi paikkatiedot gps-paikantimella. Maastossa löydetyt esineet otetaan talteen löytöpusseihin. Lisäksi voidaan tarpeen mukaan tehdä koekuoppia ja maakairauksia sekä ottaa maanäytteitä makrofossiilianalyysejä varten.

Jälkitöissä löydöt puhdistetaan, luetteloidaan ja tarpeen vaatiessa konservoidaan. Mahdolliset makrofossiilinäytteet ja luuaineisto analysoidaan. Puhdistamme  ja dokumentoimme löydöt yhdessä oppilaiden kanssa. Varsinaisen raportin valmistamisesta vastaavat arkeologit.

Mullankaivajat työryhmä


Jouni Taivainen (arkeologi): Hankkeen koordinointi, inventoinnin suunnittelu, toteutus ja raportointi
Jouko Pukkila (arkeologi): Inventoinnin esivalmistelut, kenttätyöt ja raportointi
Elina Saloranta (arkeologi): Inventoinnin esivalmistelut, kenttätyöt ja raportointi
Tuula Nikulainen (yhteisötaiteilija ja folkloristi): Hankkeen tarinallistaminen, sivut ja näyttely
Taika Bottner (antropologi): Dokumenttifilmin toteutus
Mia Lempiäinen-Avci (makrofossiilitutkija): Mahdollisten makrofossiililöytöjen analysointi
Auli Bläuer (arkeologi ja tutkija): Mahdollisen luuaineiston analyysi
Paula Achren (kyläyhdistyksen pj): Kyläyhteistyö
Meri-Halikon koulun oppilaat ja opettajat